Tänään on lauantai. Useilla ihmisillä lauantai on rentoutumispäivä jolloin tehdään jotain kivaa. Ei meillä vaan. Mies on töissä. Töissätöissätöissä. 7-15 se on töissä ja sen jälkeen menee vielä treenaamaan BJJ:tä. Jippii, onnea vaan. Mulle.
Yö oli hankala. Poika tekee ylhäälle vasemmalle puolelle kulmahammasta ja sehän tietenkin kiukuttaa. Varmaan 3h valvoin ja yritin nukuttaa. Annoin Pamol F:ääkin, vettäkin. Ei. Tissimaito vain olisi kelvannut.
Siihen kun vielä lisätään se että 05.15 sain pojan nukahtamaan uudelleen, 5.30 soi miehen herätyskello ja rämpsis. Pojankin silmät auki. Laitoin pojan miehen vastuksille niinkuin aina kun näin käy ja nukuin vielä 30min lisää.
Uskotte varmasti, etten välittäisi olla 10 tuntia pojan kanssa kahdestaan. Varsinkaan kun mies tulee joskus 17 jälkeen joka tarkoittaa sitä että lapsi menee vajaan 2h päästä nukkumaan.
Tuntuu että ollaan aina kotona. Ei päästä käymään missään koska auto on miehellä koko pitkän päivän. Tai päästään jos kävellään. Mutta eipä me mitään tuossa kylilläkään tehdä. Ulkoillaan me, toki. Ulkoillaan paljonkin. Se on paljon helpompaa kuin sisällä oleminen. On kaikkea mukavaa katseltavaa ja touhuttavaa pojallekin. Usein siellä on myös muita. Usein. Jos ei sada, ole liian tuulista, kuumaa, kylmää... Ei tarvitse tehdä pahojaan. Tai noh, pahojaan ja pahojaan. Eihän lapsi vielä ymmärrä että ei tarvitsisi jotain tehdä. Tänään se tyhjensi lusikkalaatikon. Mihin oltiin nostettu veitset, sakset yms turvaan. 3 alempaa laatikkoa on jo tyhjillään.
Pikku Kakkonenkaan ei näköjään kiinnosta. Nyt kiusaa koiraa. Voi lapsi rakas.
Ehkä suunnittelen retken kaupunkiin kavereita katsomaan iltapäiväksi. Saa mies tulla hakemaan sitten jostakin.Huoh. Tarvitsisin kyllä itsekin päiväunet ja niitä en saa jos poika nukkuu ne vaunuissa.
Noh, suunnitellaan. Jospa päivä paranisi. Täytyy vaan alkaa touhuamaan, tehdä ruokaa ja mennä ulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti