Meillä lauletaan paljon. Usein laulut tulevat lennosta omasta päästäni (järvessä: läiskytän, läiskytän vettä läiskytän...), joskus on valmiita jotka käyvät hyvin johinkin tilanteeseen (lammikon pinnalle pisaroita tippui, niitä tulee taivaalta aikamoinen nippu) ja tulee sillä hetkellä mieleen.
Instrumenttimusiikkia poika on kuullut paitsi minun soittamana (harjoittelen kotona), myös tietokoneelta. Pyrin laittamaan soimaan laaja-alaisesti kaikenlaisia soittimia. Miehen kanssa kun kuunnellaan erilaista musiikkia, poika kuulee myös laajasti erilaisia musiikkilajeja. Telkkarista poika katsoo mieluiten ohjelmia missä on jonkun esittämää musiikkia. Eikä kyllä paljon muuta telkkarista katsokaan. Pikku Kakkosessa on nyt enenevissä määrin musiikkia niissä välijuonnoissa. Se on mielestäni äärettömän ihana asia.
Poikaa myös kannustetaan rytmittelemään ja ihaillaan jos löytää jonkin uuden "soittimen" esim. palikan ja rasian mihin palikalla lyö.
Pyrin siihen että poika saa omalla tahdilla tutustua musiikin maailmaan. Kitarat on alhaalla telineessä, poika niitä käy koettamassa. Kuvassa poika on 1-vuotias ja tutkii isänsä bassokitaraa nätisti.
Uskon että kun lasta ei pakota vaan kannustaa ja antaa mahdollisuuksia, tehdään hyvän musiikkisuhteen syntymiselle perustukset.
Poikahan on vasta 1v4kk vanha, joten tyyli voi muuttua. Mutta tällä hetkellä mennään näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti