Vaaleansinisten unelmien sävyttämän vauvavuoden jälkeen tuli raju rysähdys taaperoarkeen joka ei olekaan niin ongelmatonta. Siitä tämä blogi kertoo. Ja elämästäni yleensä. Musiikin ammattilaisena yritän antaa lapselle hyvän musiikkisuhteen avaimet.
lauantai 8. syyskuuta 2012
Kokkailua murulin kanssa
Pojalla on tänään ollut päivä, kun mikään leikki ei oikein innosta. Aamupäivällä oli kyllä ulkona sen tunnin nätisti, silloinkin kyllä tuli kädet ojossa syliin ja lopulta kurotteli käsiä vaunuihin että lähdetään.
Aamulla laitoin vispipuuron alulle ja jäähtymään siis, kun tultiin ulkoa, vispasin sen kuohkeaksi. Oli kyllä vähän liian laimeeta puolukkamehua, mitä käytin joten puurosta tuli hyvinkin lapsiystävällistä. Itse olisin tykännyt hieman voimakkaammasta marjan mausta.
Syötiin maksalaatikkoa lounaaksi ja jälkkäriksi puuroa. Poika kävi nukkumaan, minä menin hetken päästä perästä. Iltapäivälle piti sitten kehittää "ylimääräistä" tekemistä. Laitettiin sitten pyykkiä, yritin innostaa poikaa leikkimään ja ainut "leikki" mitä jaksoi tehdä oli kasvojenosaleikki (missä nenä--> puristus nenästä, missä suu--> sormi osoittaa yms.). Joten TAAS oli keksittävä jotakin. Ruokakin piti laittaa. Joten otinpa tuon lapseni, 1.5v:n mukaan ruuanlaittoon. Vähän aikaa jaksoi leikkiä omalla kattilalla ja vispilällä mutta kun olin tehnyt lasagnen kastikkeen ja tuli latomisen vuoro, otin lapsen hetkeksi mukaan. Laittoikin hienosti lasagnelevyjä ja muutaman kauhallisen kastikettakin minun hienoisella avustuksella ettei lapsi polta itseään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti