Liikunnan iloa

Herra heittää kiveä

Herra ja kuulat

Mamma sekä 24kg:n kuula

Tuo kuulailu on kyllä vienyt minut ihan mennessään. Sunnuntaina käytiin miehen kanssa leikkimässä kuulilla ja pitihän tuo iso roikalekin kahden käden etuheilautuksella koittaa nostaa. Kyllä se nousi helposti kun tekniikka oli kohdallaan. Tai ainakin melkein :) Kantapää näkyy nousevan maasta.

Tänäänkin (keskiviikko) oli taas ohjattu tunti ja voi vitsi on mukavaa touhua. Tunti oli oikeastaan ohi ennenkuin alkoikaan. Tänään oli vuorossa alkulämppä ja jalkatreeniä. Kyykkyjä jos monenlaisia käsillä ja ilman. Ja ihania, ihania monilihasliikkeitä kuten suoraan saatanasta seuraava, turkkilainen ylösnousu.

Kyykyissä vittumaisinta ehkä oli se että niihin oli yhdistetty hulluja käsilihasliikkeitä. Yhdellä kädellä kuula ylös samalla kun itse menet alas. Ihan "väärinpäin" siis. Tai tasakyykky niin että samalla kuula menee pään taakse. Ehkä nekin joskus menee...

Kaikista mukavinta edelleen on että tuo on hauskaa. Kukaan ei sano, kuinka monta toistoa pitää tehdä ja kukaan ei sano että TEE VIELÄ 5 kun olet jo ihan hapoilla ison (8kg) kuulasi kanssa.

Kiireisiä viikonloppuja

Aika haipakkaa menee viikonloput nykyään.

Viime viikonloppu meni korjaillessa sitä pesuhuoneen katastrofia ja isäni tuli käymään sunnuntaina.

Eilen oltiin pojan kanssa kavereiden synttäreillä ja tänään anoppi tulee kylään. Siivottiin siis aamulla ja nyt on poika unilla. Mies kävi nukuttamassa. Haikeaa, haikeaa, haikeaa.
Viime viikonlopusta lähtien lapseni on mennyt päiväunille ilman päiväunitissiä. Niisk. Aiemminhan meiltä jäi iltaunitissi pois. Jäljellä on siis satunnaiset evästissittelyt (esim. perhekerhon jälkeen kun kotiin on matkaa ja nälkä alkaa kurnimaan) sekä yöimetys klo 04. Aamulla satunnaisesti myös. Tosin aamu on jotain 05.30-06.30 välillä.

Kyllä, imetän taaperoa edelleen. Olen antanut itselleni ja pojallekin aikaa sinne pojan 2v synttäreihin asti. WHO:n suosituksethan on sinne asti joten niin tehdään jos ei poika nyt lopettele noita viimeisiäkin tissittelykertoja nopeasti. Toisaalta ihanaa kun poika itse tiputtelee imetyskertoja pois, toisaalta ihan kammottavan haikeaa. Siis viimeinenkin vauvanrippunen häviää imetyksen myötä. Vaikka onhan se ihanaa kun pelkkä halaus, silittely, pussaus riitää läheisyydeksi.

Mutta siis niin. Niihin kiireisiin viikonloppuihin. Ensi viikonloppuna (lauantaina) lähdetään nettikavereiden kanssa Turusta 23h risteilylle. Aikamoinen ajomatka sitä ennen :) sellanen rapiat 5h + tauot. Sitten sunnuntaiyönä pois ajellen. Musiikkiakaan en saa kun ei löydetä MISTÄÄN muistitikkua mihin voisin ladata ja laittaa radioon. Jeejee. Perkeleen mies kun on kadottanut kaikki muistitikut. Eihän niitä meidän perheessä ollut kuin 4kpl. Viimeisimmän minkä minä olinpaikan tiesin, on että annoin miehelle.

Taas yksi katastrofi!

Lapsemme, tuo poika 1v6kk taas osaa ja onnistuu. Päätti istua kylpyhuoneen vesikiertoisen patterin termostaattimötikän päälle rikkoen sen. Hirmuisesti valui vettä lattialle, onneksi oli kylppärissä eli suurin osa vedestä valui viemäriin suoraan, osa piti lastalla kerätä.

Soitettiin heti huoltoyhtiölle joka tuli katsomaan. Näin kuinka huoltomiehellä kirosanat vilisti aivoissa.
Tiiviste oli murtunut. Huoltomies tukki vuodon ja pysäytti vedentulon ko.patteriin. Oli kerinnyt jo vedenpaineet taloyhtiössä laskea sen tunnin aikana, mitä huoltomieheltä kesti meille tulla.

Maanantaina korjaa kuntoon. Jos on mennyt pahasti rikki, täytyy koko patteri uusia. JESH!!!

Mihinhän vakuutukseen tuo nyt sitten menee? Taloyhtiön vakuutuksiin vai meidän irtaimistovakuutukseen??

Kokkailua murulin kanssa

Väillä sekoitetaan kastiketta

Tärkeintä on maistaminen

Pojalla on tänään ollut päivä, kun mikään leikki ei oikein innosta. Aamupäivällä oli kyllä ulkona sen tunnin nätisti, silloinkin kyllä tuli kädet ojossa syliin ja lopulta kurotteli käsiä vaunuihin että lähdetään.
Aamulla laitoin vispipuuron alulle ja jäähtymään siis, kun tultiin ulkoa, vispasin sen kuohkeaksi. Oli kyllä vähän liian laimeeta puolukkamehua, mitä käytin joten puurosta tuli hyvinkin lapsiystävällistä. Itse olisin tykännyt hieman voimakkaammasta marjan mausta.

Syötiin maksalaatikkoa lounaaksi ja jälkkäriksi puuroa. Poika kävi nukkumaan, minä menin hetken päästä perästä. Iltapäivälle piti sitten kehittää "ylimääräistä" tekemistä. Laitettiin sitten pyykkiä, yritin innostaa poikaa leikkimään ja ainut "leikki" mitä jaksoi tehdä oli kasvojenosaleikki (missä nenä--> puristus nenästä, missä suu--> sormi osoittaa yms.). Joten TAAS oli keksittävä jotakin. Ruokakin piti laittaa. Joten otinpa tuon lapseni, 1.5v:n mukaan ruuanlaittoon. Vähän aikaa jaksoi leikkiä omalla kattilalla ja vispilällä mutta kun olin tehnyt lasagnen kastikkeen ja tuli latomisen vuoro, otin lapsen hetkeksi mukaan. Laittoikin hienosti lasagnelevyjä ja muutaman kauhallisen kastikettakin minun hienoisella avustuksella ettei lapsi polta itseään.

Kahvakuulaa

Aloitin kahvakuulan ryhmätunneilla. Ihan mahtavaa puuhaa.
Painona miulla oli 8kg:n mötikkä, tosin vatsalihasliikkeissä, missä tuli ojentajat mukaan oli ehkä hitusen liian painava ja taas kahden käden etuheilautuksissa oli hitusen liian pieni... Seuraavalla kerralla teen ojentajaliikkeitä tarkoituksella hieman vähemmän tai hitaammin ja etuheilautuksiin meinasin ottaa 10kg:n kuulan mukaan. Katsotaan jaksaako roudata kahta painavaa mötikkää.

Mutta oli ihanaa. Ohjaaja ei mitenkään ahdistellut "laitetaan kesäkilot palamaan" tms ärsyttävillä tsemppisanoilla mitkä saa minut lähtemään ovesta ulos just eikä melkein heti. Sen lisäksi muusikon perfektionisti saa tyydytystä kun haluan tehdä tekniikan täydellisesti. Siis ihan oikeasti LIIKUNNAN ILOA!

Liikkeitä mitä teimme:
Pariharjoituksia, kiertoja yhdellä kuulalla eri variaatioin lämmittelyksi.
Perus etuheilautus
Etuheilautus yhdellä kädellä + käden vaihto ylhäällä edessä
Halo-kääntö (olkapääharjoitus: kuulaa pyöritetään pään ympäri sarviotteessa)
Halokääntöön muutama variaatio: polven nosto sekä sivulle kierto.
Sivuheilautus sarviotteessa.
Vatsalihasliikkeet ojentajien kera.
Venytykset

Ainut mitä oli eri tavalla itse opittuun oli se, että etuheilautus piti ohjaajamme mukaan tehdä hyvinkin koukussa olevalla kädellä. Varsinkin yhdellä kädellä tehtynä. Tätä kun yritin tehdä, oli tekniikka hakusessa ja meni ns. käsille. Itse olen oppinut äidiltäni ja mieheltäni heilautustyylin joka on Tuomo Kilpeläiseltä opittu eli suorasta kädestä 1-2cm koukumpaan.