Unikouluja on monenlaisia. Itse pidän sitä lähinnä jonkinsortin kirosanana ja vältän unikouluttamista sanan perinteisessä merkityksessä kuin ruttoa. Ennemmin puhun nukahtamaan opettamisesta. Tämä keino meillä tepsi ja varmasti tepsii jos vanhemmilla on vielä resursseja vähän yöllä touhuta. Jos olet jo yliväsynyt, ei tämä keino ole sopiva, kestää liian kauan.
Ymmärrän kyllä äidin unentarpeen ja unen hakemisen opettamisen vauvalle. En vain nykymuotoisista unikouluista ole löytänyt sellaista minkä hyväksyisin, niin että lapsella varmasti olisi turvallinen olo ja perusturvallisuus säilyisi. Kuitenkin Tassuttelu-unikoulu on lähimpänä sitä, mitä tarkoitan. Eli lempeästi, vaihe vaiheelta eikä yhdellä rytinällä. Olen sitä mieltä että tietyn verran yöheräilyä vauvavaiheessa pitää sietää ja läheisten (miehen) pitää auttaa (=hoitaa lasta) siinä että äitikin saisi nukuttua, edes päivällä.
Itse olen ollut sairaalaunikoulussa ja tulin vieläkin huonompiunisena takaisin huudettuani siellä yöt läpeensä pää punaisena.
Itse tehtiin näin:
1.Tissittelyt pois sängystä sohvalle. Tissittelyn lomassa silitystä ja laulua. CD:ltä soitettu musiikki kelpaa myös. Musiikin pitää olla rauhallista, ihan muutamilla soittimella soitettua. Voi olla myös rock-soittimilla soitettua mutta omasta mielestäni parhaita on suhteellisen rauhalliset, klassiset kappaleet. Klassiset kappaleet voivat myös sisältää nopeampia osia. Suosittelen Mozartia, Bachia tai Vivaldia. Sellaista mihin on turvallisen tuntuista nukkua.
2.Lapsi nukkuen sänkyyn (nukahdettuaan tissille), sinne jättäen.
3.Lapsi puoliunessa sänkyyn (juuri ennen kuin nukahtaisi tissille), silityksillä ja laululla uneen (tai se CD).
4.Lapsi hereillä sänkyyn, silityksillä ja laululla uneen (CD).
5.Kun lapsi oppi nukahtamaan silityksiin, lauluun, se siirrettiin öihin. Eli kun lapsi heräsi, se siliteltiin uneen. Ensin joka 2. kerralla silityksin ja joka 2.kerralla tissittelyllä uneen. Sitten joka 3.kerta tissittelyä ja lopulta tissiä sai vain 04 jälkeen aamuyöllä (nukkumaan meni klo 19). Tämä vaihe ottaa aikaa ja tässä tulee takapakkia, se ei haittaa nukahtamisopettelun kulkua. Kuuluu prosessiin että välillä on parempia öitä ja välillä huonompia. Pääasia on että yrittää nukuttaa ilman tissiä. Jos ei onnistu, ei se maailmaa kaada jos vanhemmat vielä jaksavat.
Lapsi kasvoi ja yhtäkkiä hän ei tarvinnut iltatissiäkään. Eikä sitä ainokaista yötissiäkään. Hän kasvoi, hän jaksoi olla syömättä, hän oppi nukahtamaan ilman tissiä ja tyytyväisenä. Toki flunssat ja hampaat tätä kaavaa hieman sotki öiden osalta mutta niin ne sotkevat normaalissakin unikoulussa. Itse pidän omaa tyyliäni normaaleille lapsille sopivana. Aikaa siinä menee hieman enemmän kuin perinteisessä huudatusunikoulussa mutta varmasti palkitsee.
Perinteistäkin unikoulua koetin 4 vai jopa 5 yötä n.11kk iässä, kun meillä oli jo yöt olleet kk päivät ilman rintaa ja sitten poika yhtäkkiä halusikin taas. Olin mentaliteetillä "kyllä se ilman nyt on ja kyllä itku hälvenee yö yön jälkeen kun vaan olen tiukkana". Vtut. Oma poika huusi kahta kauheammin ja kauemmin yö yön jälkeen. Aloitti sen huutamisen aina aikaisemmin ja huusi siihen asti että tissiä sai. Äitinsä poika <3 Siinä vaiheessa luovutin, kun lapsi heräsi kun me miehen kanssa mentiin nukkumaan ja huusi lauluista ja silityksistä huolimatta 04-05:een kunnes sai tissiä. Tästä olen suruissani, raukka reppana. Tällöin päätin että En ikinä huudata lastani/tulevia lapsiani.
Mutta mitäs tehdä, kun lapsi herää kauan ennen kukonlaulua leikkimään ja äitiä vielä nukuttaisi? Siihen en ole vielä keksinyt mitään taikakonstia. Olen yrittänyt löytää hyvää balanssia nukkumaanmenoajan ja päiväunien keston välille ja löytää yhteyttä yliaikaisiin heräämisiin. Tänäänkin ennen klo 04:ää lapseni heräsi. Se on ihanaa kun kävin itse typeränä vasta 22.30 nukkumaan oltuani koko päivän ulkona töissä. Oppia ikä kaikki. Tällä hetkellä parasta näyttää olevan yhdistelmä: poika menee nukkumaan klo 19 jälkeen heti ja nukkuu niin pitkät päikkärit kuin suinkin nukuttaa. Eilen tietenkin mies herätti pojan 1.5h päiväunilta niin herättiin hirmuisen aikaisin.
